Listataan livemusaa

Ajattelin näin ennen joulua ja uuttavuotta, että olisi ihan kiva listata bändejä ja artisteja mitä on elämänsä aikana nähnyt, jotta voi sitten aina muistella kuinka kivaa keikoilla on ollut. Suunnitelmissa oli myös tehdä näille oma sivu, josta ne löytää helposti aina tarvittaessa!

Artistit ja bändit, nähtynä livenä (päivitetty 13.12.2017)

Bon Jovi (26.5.2013)

Jonne Aaron (26.5.2013)

Pete Parkkonen (30.8.2013)

One Direction with Zayn (13.6.2014)

5 Seconds of Summer (13.6.2014)

Lauri Tähkä (2.8.2014)

Katy Perry (18.3.2015)

One Direction (27.6.2015)

McBusted (27.6.2015)

Isac Elliot (27.6.2015)

Nightwish (31.7.2015)

Sonata Arctica (31.7.2015)

Children of Bodom (31.7.2015)

Queen + Adam Lambert (3.6.2016)

Suzanne Vega (3.6.2016)

Coldplay (3.7.2016)

Alessia Cara (3.7.2016)

Birdy (3.7.2016)

Justin Bieber (27.9.2016)

The Knocks (27.9.2016)

Queen + Adam Lambert (19.11.2017)

Jari Sillanpää

Petri Nygård

Uniklubi

Cheek

Teflon Brothers

Lauri Tähkä & Elonkerjuu

Elonkerjuu

Jukka Poika

Erin

Mansesteri

Mun henkilökohtaiset suosikit näistä ovat Katyn, Coldplayn ja Queenin eka keikka. Katylla ja Coldplaylla oli huikee show ja tutut laulut teki keikasta mahtavan, kun taas Queenin keikka oli tärkeä siinä mielessä, että oon fanittanut Rogeria ja Briania (tietysti myös Johnia ja Freddietä) ihan pienestä pitäen ja se, että oon saanut kaksikin mahdollisuutta nähdä nää huikeat, elävät legendat on vaan jotain niin uskomatonta!

-Sara

Alla vaahterapuun

Kesä tuli ja kesä meni ja nyt on taas yksi kivoimmista vuodenajoista; syksy.

Tähän mennessä mulla on ollut jo yksi kokonainen jakso ja toinenkin on jo melkein puolivälissä.  Olen siis tosiaan Tampereen lyseon lukiossa eli Rellussa IB-linjalla. Vaikka syksy on vasta puolessa välissä, olen jo kerennyt saada mahtavia uutisia: pääsin nimittäin vaihto-oppilaaksi Ranskaan! Olen tästä tosi innoissani ja ajankohtana on vuoden 2018 syyskuu, joten postausta on varmasti vielä tulossa tästä aiheesta! Hain AFS:sän kautta ja vaihtoehtomaina olivat Ranska, ranskankielinen Belgia ja Alankomaat. Olen halunnut vaihtoon aina ala-asteelta lähtien ja tämä todellakin täyttää kaikki unelmat!

Kerrankin olin ajoissa liikkeellä ja sain hieman syksyisiä kuvia otettua pihalla. Meillä on pihassa parikin vaahteraa ja ne on näin syksyisin kyllä aivan upeen näköisiä! Käytiin myös tässä illalla reilun tunnin ajelulla metsässä, jos oltaisiin hirviä nähty. Ei nähty hirviä mutta kameraan sattui fasaani ja peura sekä pari ihan siedettävän näköistä "maisemakuvaa". Mulla tosin kamerana todella vanha Canon EOS550 ja putkena oli joku sen mukana tullut pitkä (huono sekin, mutta kelpaa tälläiselle amatöörien amatöörille).

Mitä jos?

Seuraava teksti sisältää voimakkaasti yleistäviä stereotypioita ja jonkin verran ei niin siistiä kielenkäyttöä sekä itsekriittisyyttä.

Jokainen haluaa löytää jonkun jonka kanssa viettää loppuelämä. Joku jonka vieressä on hyvä olla. Kaikki unelmoivat siitä. Ei kulu päivääkään, ettenkö itse miettisi sitä. 

Läheisyys on asia, jota jokainen kaipaa. Se on luonnollinen tarve. Se on jokaiselle erilaista, joku kaipaa fyysistä kosketusta, jollekkin riittää se, että toinen kuuntelee ja on läsnä. Läheisyys tuo turvaa ja lohdutusta.

Aina kuulee, että olen vielä niin nuori, ettei minun tarvitse huolehtia vielä sellaisesta. Näinhän se onkin. Hyvällä todennäköisyydellä elämää on edessä ainakin 60 vuotta. Siinä ajassa kerkeää vaikka mitä. Paniikkiin ei siis ole syytä. Silti se nakertava ajatus "Mitä jos", on kokoajan takaraivossa.

Nykymaailmassa, kaiken tämän länsimaisen kauneuden tuputuksen keskellä, ihmisen on vaikea olla itsevarma omasta ulkonäöstään. Kauneusstandardit nousevat kokoajan. Omat vaatimuksemme toisia kohtaan nousevat ja heidän vaatimukset meitä kohtaan nousevat. Kohta kukaan ei kelpaa enää kenellekkään. Tarvitsee olla instakulmat ja tietty sävy blondista, iso perse mutta ohuet jalat ja tietysti tiimalasivyötärö. Samaan aikaan kun valitamme nousevista vaatimuksista, huomaamatta nostamme vaatimuksia itsekin. Täytyy olla lyhyet hiukset, mieluiten brunetit, vihreät silmät, hyväpalkkainen ammatti, treenattu muttei mikään kehonrakentaja. Tottakai jokaisella on omat mieltymyksensä ja tyyppinsä ja kaikki eivät miellytä kaikkia. 

Olen itse hyvin epävarma ulkonäöstäni. Olen kiitollinen siitä, että omistan silmälasit, ne pelastavat edes jonkinverran aamuisin. Tiedän ja myönnän sen, että kuulun alempaan "kastiin", kun puhutaan kauneudesta nykystandardeilla. Minulla ei ole blondeja hiuksia, en omista instakulmia (saatika osaisin meikata) ja minulla ei todellakaan ole isoa tai hyvää persettä. Reisistä löytyy selluliittia vaikka muille jakaa ja vyötärössäkään ei kehumista ole. 

Kehopositiivisuus on hieno ja nouseva puheenaihe ja siitä aika ajoin saakin voimaa ja jaksamista. Kuitenkin samaan aikaan kaikenlaiset Kardashianit ja muut julkimot saavat huomiota juuri edellämainituista aspekteista. Epävarmuus kalvaa, en uskalla ottaa ohjia omiin käsiini ja tehdä aloitteita. Kerran kun on ignoorattu, jätetty huomioitta, ajatukset karkaavat aina. "En ole tarpeeksi kaunis", "Hänellä on valinnanvaraa, miksi minä kiinnostaisin häntä". Täytyisi olla strong indepedent woman ja jättää moiset ajatukset taakse, mutta se ei todellakaan ole helppoa. Täytyisi hyväksyä, että no tälläkertaa ei onnistanut, kyllä niitä miehiä/naisia menee ja tulee. Voin myöntää ettei se onnistu minulta.

Nyt pääsemme tähän jossitteluun, johon vastaus on aina se ainainen "olet vielä nuori, ei sinulla ole hätää". Mitä jos kaikesta huolimatta, vaikka kuinka olisi elämää edessä, löydän itseni yksin viidenkymmenen vuoden päästä? Mitä jos kuulun siihen pieneen vähemmistöön, joka ei koskaan löydä ihmistä rinnalleen? Mitä jos tulen olemaan se "crazy cat lady", joka kaikki vitsailevat tulevaisuudessa olevansa, vaikka heidän mahdollisuutensa "rakkausmarkkinoilla" on paljon paremmat? Mitä jos sittenkin en löydä ketään? Mitä teen silloin?

-Sara

Puhelimen tyhjennys #1

Long time no see, 

Tosin ihan syystäkin. Aloin pitämään hevosblogia, koska hevosjuttuja alkoi olemaan yhä enemmän ja enemmän mutta ajattelin, että tänne voisi aina silloin tällöin päivitellä, jos on jotain kerrottavaa, joka ei sovi hevosblogiin. Eli tästä lähin hevosjutut voi lukea Nollasarjalainen-blogista ja normaali elämän jutut täältä.

Keväällä kerkesi tapahtua kaikennäköistä. Käytin ehkä enemmän rahaa kuin olisi pitänyt Tapparan playoff:eihin, mutta se palkittiin kultajuhlilla.

1. Kristian Kuusela 2. Jukka Peltola 3. Kultajuhlat torilla 4. Jan-Mikael Järvinen

Nizzan reissu oli tosi onnistunut, oli hyvä sää ja päästiin käymään myös Monacossa ja siellä esim. F1 varikolla!

1. Lentokoneessa Alppien yllä 2. Alkuruoka eräässä ravintolassa 3. Meri-instituutin kaloja #FindingDory 4. Talviturkin kasto jäisessä Välimeressä

Vikoina viikkoina koulussa tapahtui kaikenlaista. Oli Ysien iltajuhla, Kasaripäivä jne. Kaikki oli oikein ikimuistoisia ja hauskoja. Siirin liikutus on jatkunut normaalisti myös.

1. Iltajuhlan jälkeen odottamassa pizzaa 2. Kasaripäivän outfit 3. Siiri kentällä lumisateessa toukokuussa 4. Päättärien jälkeen kuvia ottamassa Pauliinan kanssa

-Sara

Plans & Desires

Moro,

Vuos 2017 on startannut tähän mennessä ihan hyvissä merkeissä, mikä on positiivista. Ajattelin tähän nyt sitten listata suunnitelmia ja toiveita, mitä haluaisin vuonna 2017 toteuttaa, ostaa ja kokea!

C-Ajolupa & hevostartti

Keväällä olis toiveissa ja suunnitelmissa siis ajaa ensimmäinen hevoskortti. Valmiudet siihen kyllä luulen ainakin omistavani, ongelmana on vielä hevosen saanti kurssille lainaksi. Jos kortin saan niin tarkoitus olisi tietysti saada myös hevosstarttikin tällevuodelle. Tätä kuudentoista ikää ollaan muutenkin ravipuolelta odotettu, sillä nyt mustakin tulee oleen hyötyä radalla kun saan käsitellä kilpailuaikana hevosia.

Varsoja, varsoja, varsoja

Ystäväni hevosen pitäisi saada kesän korvalla varsa ja sitä olisi tarkoitus sitten käydä hoitamassa ja katselemassa.Oon myös miettinyt, että jos löytyis kiva pieni kimppa, voitaisiin ostaa ravivarsa ja viedä se valmennukseen sitten muualle, sais oman nimensäkin jonnekkin papereihin xd.

Ratsastussaappaat

Nyt vihdoin ja viimein jalkani kasvu on loppunut, joten voin hyvin ja turvallisin mielin hankkia saappaat. Tuollaiset, halvemmasta päästä olevat saappaat sopii mun käyttöön oikein hyvin.

Kuva: Horze

 Nizza

Ollaan siis menossa iskän kanssa kaksin Nizzaan toukokuussa ja siellä olisi tarkoitus kierrellä museoita (tietysti, olenhan historiafriikki) ja tietysti shoppailla ja jos mahdollista, niin ratsastaa. Mennään myös varmaan käymään siinä vieressä olevassa Monacossa ihailemassa jahteja.
Nizzassa museoista kiinnostaa eniten Napoleon museo ja useat taiteiden museot. Myös oopperassa olis tosi jees päästä käymään, nähtäväksi jää, mitä keritään tekemään pidennetyn viikonlopun aikana.

Uusi koti

Jos kaikki menee kuin Strömsössä ja pääsen kouluun Tampereelle, olisi tarkoitus myös myöhemmin syksyllä sinne muuttaa. Koulumatka lyhenis melkein 35km ja vähentäis myös koulumatkoihin kulutettua aikaa ainakin puolella. Olishan se ihan tosi hienoo päästä itsenäistyyn, pystyis ryhtyyn vegaaniksin kokonaan, kun ei kukaan muu mun ruuista söis. Ja näin introverttiselle erakkoihmiselle yksineläminen olis varmasti ihan toimiva vaihtoehto
Jos ei mene kuin Strömsössä uusi koti mitä todennäköisemmin kutsuu silloinkin. Plan B on siis hakea Kaustisten raviopistolle kolmoistutkintoa suorittamaan. Kaustisilla on myös lukiona musiikkilukio, mikä sopii paremmin kuin hyvin. Kolmoistutkinnossa olis se hyvä puoli, että jos ei hevospuolelta saa töitä, on se lukion oppimäärä ja ylioppilaslakki, joten voi hakea vaikka yliopistoon.

Muuta + pikkujuttuja

Haluisin ostaa Carrien kirjoja äänikirjoina, hankkia vihdoinkin sen vinyylilevysoittimen ja virittimen, oppia vielä paremmin lukemaan pianon bassonuottia, piirtää paljon ja ehkä jopa ajaa yks ponistartti vielä. Kirjojen lukeminen ja itsensä yleissivistäminen on tietysti joka vuosi listalla. Carmen pitäis käydä kattomassa Ossin ja Carinan kanssa Helsingissä. Kesällä rakas Anna täyttää 18v ja tietysti saa ajokortin. Olis jees jos päästäis ajelemaan, vaikka vähän pidemmällekkin!

-Sara

Drowned in the moonlight, strangled by her own bra

27.12 The Princess flew away to her galaxy far, far away to never return.
To be honest, my heart and life shattered to pieces when I heard about her passing. She took a piece of us all with her.
Carrie helped me to find myself. Because of her many people are now more confident about their mental illnesses. She showed us it's okay to not give a fuck. She meant so much to me and to people around the world.
She was part of my everyday life. She tweeted often and also liked my tweets couple of times and I'm personally very grateful of that, bc she knew I exist. Of course she did like and rt so many tweets that my likes "weren't that hard to get", but still it means much to me.

She was so brilliant human being. The hero of people with mental illnesses. And to the very end, she was funny, reckless, sassy, loving and a little bit crazy. If someone asked me who I wanna be when I grow up, the answer would be Carrie Fisher.

I don't really have words anymore. My mind is empty, it hasn't progressed this great grief yet. My thoughts are with Todd and Billie they have some hard times now, bc Debbie Reynolds (Carrie's mom) too passed away 28.12. Also Mark, Harrison and other family and friends are in my thoughts. May the force be with you all.

I wanna cherish her memory and here is the best of Carrie (in my opinion)

Carrie's best tweets 1

Carrie's best tweets 2

Rest well darling, we miss you a lot

Coldplay 3.7.2016

Heippa!

Olin siis heinäkuussa Coldplayn keikalla ja olihan se ihan mahtava. Suurin keikkamasis ikinä, johtuen varmaan siitä, että niiden biisit on mulle niin henkilökohtasia.

Matka alkoi sunnuntai aamuna, kun lähettiin iskän kanssa ajamaan Tampereelle hakemaan setää kyytiin ja siitä sitten kohti Helsinki-Vantaata. Mentiin siis lentokoneella, koska se nyt sattui olemaan helpompaa ja halvempaa.
Lento kesti sen 45min ja sitten Arlandasta 20min Tukholman keskustaan Centralstationille, josta käveltiin meidän hotellille. Jätettiin tavarat sinne, otettiin kaikki tarvittava keikalle mukaan ja lähettiin läheiseen mäkkiin syömään, jonka jälkeen ostamaan pendeltågiin lippuja. Sillä sitten matkustettiin Solnaan ihan Friends Arenan viereen. Siihen oli tullut suuri ostoskeskus ja käytiinkin siellä katselemassa vähän, jonka jälkeen mentiin ostaan pakolliset keikkapaidat ja sitten jonottamaan. Jonotettiin joku reilu tunti ja sitten päästiin sisälle. Meillä oli permantopaikat ja iskä ja setäni ei halunnut ihan sinne ihmisten keskelle tulla niin menin sinne sitten itse. Kerkesin siinä vielä istuskelemaankin ja tutkiskelemaan portilla jaettua Xylobandia ja love-pinssiä. Lämppäreinä oli Alessia Cara ja Birdy.

Sitten tuli se kauan odotettu hetki. Chris Martin livenä mun edessä. Oh my god. Biisilista löytyy tästä. Oli siellä se Heroeskin. Voi kun ei meinannu kyyneleet loppua millään. Keikka oli kyllä paras hetki kesästä.

Keikan jälkeen sille yhdelle pienelle junalaiturille oli kauhee ryysis ja odotettiin siellä puristuksissa reilun tunnin verran ja kun päästiin junaan niin olin vielä enemmän puristuksissa. Paniikkikohtaus alkoi puskea lähemmäs ja lähemmäs ja nestehukkakin siinä riesana kaiken lisäksi. Päästiin kuitenkin ehjin nahoin hotellille ja siellä join ja sitten nukkumaan.

Kerkesin siinä maanantaina vielä käymään parissa kaupassa tossa Tukholman keskustassa ennenkun junalla Arlandaan ja sieltä lentokoneella Suomeen. Kotimatkalla pysähdyttiin Myllykukossa syömässä.

Ostokset oli siis Monkista ja Hollisterista

Hollisterista ihan tällänen plain (ale) t-paita

Monkista tällänen kiva mekko, jota käytinkin Johannan rippijuhlissa.

Lila xyloband ja love-pinssi

Puhelinlaatuja, mutta tässä pari videoo keikalta!

Xx Sara

These are the days of our lives

Moi,

Ei tullut maailmanmestaruutta, ei tavattu torilla, keskiarvokin laski. Jotain positiivista sentään löytyy. Omistan mopokortin, ripari on nyt käyty ja sunnuntaina on konfirmaatio ja rippijuhlat.

TET-viikko meni hyvin. Pääsin tekeen paljo erilaisia hommia ja leikkaustakin kävin seurailemassa. En jaksa siitä hirveesti nyt alkaa selittään, kun se veis niin paljo aikaa ja rahaa joita en vieläkään omista. Perushommat oli karsinoiden siivous, pirtu ja betadinepullojen täyttö ja hoitotöiden seuraaminen.

Koulu päätty rip mun keskiarvo, koska kuvis sitten laski sen alle ysiin. Lukuaineiden oli kyllä 9,1. Kevätjuhlaesiintymiset meni ihan ookoo ja kaikki tutut pääsi ylioppilaiksi. Kauheeta ajatella, että enää vuosi peruskoulua jäljellä, kun justhan se vasta alko. No ei se koulu kyllä siihen lopu, ainakin jos alkuperäisen suunnitelman mukaan mennään. Eka Fes ja sit viel ainakin toivottavasti Britteihin yliopistoon, kunhan ne nyt ees jäis EUhun. Minä olen siis porukassa #VoteRemain.

Ripari oli oikeen mahtava. Ekat pari päivää oli sellasta, että "Tulkaa hakeen mut pois täältä" mutta loppujen lopuksi siellä oli sitten niin kivaa, että oli vähän sad kun se sitten tiistaina päättyi. Perjantaina kokoonnutaan melkein koko ripariporukalla seurakunnan nuorteniltaan. Osa mun kavereista onkin jo päättänyt lähtevänsä iskoon (isoskoulutus) ja minäkin olen menossa, sen verran hauskaa puuhaa näytti olevan. Pääsen/joudun myös lukemaan saarnaa konffiskirkossa ja jännittää vähäsen.
KASTOIN MUN TALVITURKIN! Hyppäsin vikana iltana muun porukan kanssa vaatteet päällä järveen ja sitten laulettiin saunassa saunalauluja oli ihan sika kivaa ja näin on yks kohta Summer Bucket listiltä suoritettu.

Kävin hakemassa aselupaan lääkärintodistusta ja pappalta mamman vanhoja koruja joista jotain aijon käyttää sitten rippijuhlissa. Oon oppinu ny ajaa kunnolla mun rakkaalla apikallani ja enää se ei sammaha tonne tien pientareelle ainakaan siitä syystä että en osais ajaa.

Mitään muuta tällä(kään) kertaa ei ole, ilman kuviakin jäitte :(

Xx Sara

Queen + Adam Lambert 3.6.2016

Mooi!

Oon happy nyt. Näin mun baet Rogerin ja Brianin livenä. Vieläkin yritän sisäistää sitä, että ne siinä mun edessä oikeesti oli, seisoi, rokkas ja lauloi. Itkin, nauroin, hypin, lauloin. Tuli Hammer to fall, Love of my life (rip minä), We will rock you ja Radio Gaga.
Lähettiin jossain neljän maissa ajamaan kohti Helsinkiä ja Kaisaniemeä. Alueelle kun saavuttiin ei ollut enää jonoja, kun tosiaan ovet oli auennut jo neljältä. Käveltiin suoraan lipputarkastukseen ja sitten paitajonoon josta ostettiin paidat. Siellä tosiaan oli esiintynyt jo Kasmir ja sitten ennen Queeniä oli vielä muutama "lämppäri" (tosiaan oli siis festarit kyseessä). Lämppäreistä mentiin ainoostaan kattoon Suzanne Vegaa, kun halusin päästä mahdollisimman lähelle ja jossain kymppirivissä oltiinkin.

Tässä vaiheessa alko jo ihan kiitettävästi jännittää. En olis vuosi sitte uskonu, että joku päivä viel näen Rogerin ja Brianin ihka elävinä.

Setlist oli kyllä ihan mahti, olisin tosin halunnu sen Who wants to live forever:in sinne listalle myös. Voin kyllä kuolla ihan onnellisena senkin puolesta, että Brian kattoi mua silmiin ja hymyili.

Adam osas kyllä hommansa ja kiitteli kovasti, että saa Rogerin ja Brianin kanssa esiintyä. Samanlaista keikarimaisuutta kun Freddiellä, mutta ei yhtään yrittänyt kopioida Freddien trademarkkeja. Joku viisas pääsi sanomaan, että jos Freddien saappaat ovat 45, niin Adamin ovat ainakin 43. Brianin kitarasoolo oli aivan upea. Avaruusteemainen sopii kyllä astrofysiikan tohtorille vallan mainiosti ja Rufuksen (Taylor, Rogerin poika) ja Rogerin drum battle oli kanssa tosi kiva. 

Muuta keikkaan liittyvää olis se, että kun keikasta twiittailin ja kiittelin niin Brian sitten yhestä twiitistä tykkäsi (yayay, omg). Tässä vielä muutama kuva keikasta, pahoittelen laatuja #puhelin.

Xx Sara

Close your eyes, let your spirit start to soar...

...And you'll live as you've never lived before

Hello ja myöhäisiä terveisiä Suomen kansallisoopperasta

Olin 19.4 katsomassa Oopperan kummitusta ja goodbye, jäin koukkuun. Voidaan siis lisätä se mun Obsession listalle. Oon tässä nyt lievittänyt surua siitä etten ikinä enää nää sitä niiden ihmisten esittämänä, jotka sen mulle ja täydelle oopperan pääsalille esittivät. Omasta mielestä parhaat oli Sari Nordqvist (Mme Giry) ja Ilkka Hämäläinen (Phantom). Jotenkin tää Helsingin tekemä kummitus oli kyllä aivan mahtava, vaikka ei alkuperäinen ollutkaan. 

Ripari ja rippijuhlat lähestyy kovaa vauhtia ja huomenna olis tarkotus mennäkkin katsomaan mekkoja. Tähän rippijuhliin liittyy aina tietysti lahjat, joiden toivoisinkin olevan rahaa (vitsit kuulostan niin ahneelta, en siis mitään rahaa vaadi you get the point) sen takia, että suunnitelmissa olis ostaa ainakin kolmeen oopperaan liput. Nää kolme must see:tä on 
Georges Bizetin Carmen, Mozartin Figaron häät ja Richcard Wagnerin Lentävä hollantilainen. Sit sellasia mitkä ei oo niin must on Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth (Dmitri Šostakovitš), Lepakko (Johann Strauß) ja Elektra (Richard Strauß). Kaikki kuus esitetään Helsingissä oopperatalolla. Näihin on siis rahankeräysprjoketi käynnissä.

Maanantaina alkaa TET-viikko ja sen suoritan Tampereen hevosklinikalla. Vähän jännittää, koska ei hajuakaan mitä sitten tuun tekemään viikon ajan ja kun ihan yksin ilman kaveria oon siellä tetissä. Maanantaina on myös AM120 teoriakoe ja torstaina kesätyöpaikan perehdytys, varsin kiireinen viikko siis ja pitäisi vielä ranskan ja maantiedon kokeisiinkin lukee, kun niistä ei olis varaa saada huonoo numeroo, ettei keskiarvo laskisi kauheesti. Uskonnostakin on joku Mikael Agricola -testi. Kevätjuhlaharjoituksia pukkaa ja muidenkin esiintymisten harjottelua, että oon kyllä onnellinen, kun lomalle vihdoin päästään ja saadaan se riparikin suoritettua. Muita suunnitelmia ei oo kesälle, kun Coldplayn keikka Ruotsissa (rest in pieces mun feelssit, koska keikka on Friends Arenalla) ja ratsastusleiri ja tosiaankin se kesätyöviikko, joka tosin on ihan elokuun alussa, pari päivää menee koulunkin päälle. Annan ja Papun kanssa ollaan kyllä suunniteltu, jos käytäisiin Aliksella maastareitä jossain vaiheessa hypäämässä. 

Go go Suami! Jos ei tällä joukkeella maailmanmestaruutta nii ei sit kyllä millään joukkueella. On Sashaa ja Patee ja Mikkee ja Kossuu. Ja tietty Komarovin Leksa, Leksa, Leksa, Leksa. Lempparipelaajat täst joukkueest on Mikke (joka on muuten pirun hyvännäkönen nyt ku ei oo enää sellanen pikkujäbä) ja Sasha. Pahin Soomen vastustaja on varmaan Kanada, jonka peliä nytkin katselen ja vahvalta kyllä näyttää.

Päivittelen sit teille mitä tapahtuu ja toivottavasti tavattais torilla 22.5 päivä!

Xx Sara

Hello, it's me

Moi

Kauan kestikin se aktiivinen postaustahti, oikeen vissiin yhen postauksen xd. Mutta syykin osaksi siihen on. Oltiin nimittäin pariviikkoa tossa kanarialla niin en sieltä päässyt postailemaan. Siitä reissusta voisin sitten erikseen tehdä postauksen.

Oon tässä viimeaikoina lähinnä ollu kotona ja käyny ratsastamassa Siirillä, joka on mun vuokrikseni. Rippikoulukäynnit on melkein kaikki suoritettu, enää pari jäljellä. Nyt tulevalla viikolla olis musaesitykset kuutosluokkalaisille, samoin kahen viikon päästä myös. Käyn myös parina päivänä digituutoroimassa ala-asteella ja kertomaan ohjelmista mitä yläasteella tullaan käyttämään. Sitten olis luvassa muutaman päivän ratsastukset ja tallihommat Siirillä, kun omistaja on poissa, normaalisti käyn vaan kerran viikossa.
Tiistaina olis Oopperan kummitus Helsingissä ja terveystiedon koe ja liikassa kuntotesti ja cooperintesti. Ajattelin, että cooperiin voisi nyt oikeesti panostaakin eikä vaan kävellä. Kattoo ny jaksaako. Sitte toukokuussa olis koeviikot, tetti ja ajotunnit ja käsittelykoe mopolla. Heti kesäkuun alussa olis se Queenin keikka ja sitte ripari. Täällä äiti jo käy kuumana, että mitä vieraille tarjotaan.

Siiri on siis mun vuokrikseni, jonka "sain" äitin kautta. Siiri on 21v arabineiti. Oikeen mukava, vähän ehkä tammamainen ja herkkis välillä mutta muuten oikeen kiva. Siirin kanssa lähinnä koulua väännetään ja maastoillaan kun kelit sallii, kun hällä ei enää hypätä. Tuossa joku pätkä pari viikkoa sitten.

Mites, onko teillä jo lumet sulanu? Täällä on.

Nyt tällänen lyhyt kuulumispostaus, mutta yritän saada postattua taas vähän useemmin

Xx Sara

We could have had it all

Heissan!

Ajattelin, että nyt olisi hyvä tehdä vihdoin ja viimein viimeinen kurkistus viimevuoteen mun osaltani!

Tammikuu 2015

Joululoman loppupuolella kävin liikuttelemassa Zoroa parikin kertaa. Tammikuun vikalla viikolla oltiin viikko Kanarian saarilla, Gran Canarialla, jos nyt oikein tarkkoja ollaan.
Käytiin myös Pauliinan kanssa laskettelemassa Tampereella Mustavuoressa ja maastoiltiin Miralla ja Tarulla.

Helmikuu 2015

Meidän lukion penkkarit ja Wanhat oli taas tosi upeet! Teemana abeilla oli Pirates of the FES. Wanhoilla oli tosi upeita pukuja ja meidän lukion vaihtari(t)kin pääsivät ne tanssimaan.

Maaliskuu 2015

Maaliskuu oli mulle ja Pauliinalle maaliskuu isolla ämmällä! Meillä oli nimittäin 18.3 Katy Perryn keikka VIP-lipuilla ja paikat saatiin ihan lavan vierestä. Lämppärinä Katyllä oli Charli XCX, joten päästiin näkeen kaks isoo artistia.

(Kuvia ei oo zoomattu)

Huhtikuu-Toukokuu 2015

Huhtikuussa ei tapahtunut alkupuolella kummempia, lähinnä laskettiin päiviä Pariisin matkaan, joka oli vapun molemmin puolin! Koulukin loppui siinä 28. päivä ja päästiin kesälomille sitten. Todistuksen KA oli 9.07.
Eli siis olin Pariisissa perheeni kanssa pidennetyn viikonlopun verran. Käytiin Versailles'n puutarhassa, Disneylandissa, Eiffelintornissa ihan huipulla asti ja kierreltiin Musée d'Orsayssä ja kaupungissa muutenkin! Erikoisin kokemus oli varmasti iltaravit Vincennes'n raviradalla, jossa normaalin lähdön pääpalkinto oli 21 000€

Kesäkuu 2015

Kesäkuussa alkuviikot oli vähän lomailua ja sitten 27.6 oli kauan odotettu One Directionin keikka! Keikalla lämppärinä oli McBusted, josta olin kyllä kuullut aikasemminkin mutten ollut kuunnellut heidän musiikkiansa. Ihanan energistä musiikkia kyllä! Sitten 29. päivä lähdettiin Pauliinan kanssa Alavudelle.

Heinäkuu 2015

Heinäkuu alko viikon mittasella "matkalla" Alavudelle, jonka aikana käytiin maastoesteitä hyppäämässä ja PowerParkissa testaamassa uutuuslaite Junker. Heinäkuussa muu porukka lähti käymään Helsingissä ja mä jäin sit yksin kotio viikonlopuks. Ei, en pitäny bileitä. Anna kävi meillä ja tehtiin ruokaa ja katteltiin Netfllixiä ja sitten sunnuntaina käytiin Elsan kanssa keräilees kasveja kasvikansioihimme.

Elokuu 2015

Elokuussa alko tunnit Niihamassa ja koulukin alkoi sitten. Elokuussa aloitin myös tanssimisen, jonka kylläkin lopetin siihen yhteen kauteen.

Syyskuu 2015

Syyskuussa käytiin vierailemassa Solvallassa, kun Pascha ja Iida (Iida Speed) juoksi siellä. Mentiin illalla laivalla Naantalista Kapellskäriin. Samalla laivalla tuli myös hevosetkin. Sieltä Paschalla oli kotiintuomisina viides sija ja paljon kokemusta.

Lokakuu-Joulukuu 2015

Tää loppuvuosi meni aika nopiasti. Yksissä kisoissa Missin kanssa tuli käytyä. Tuloksena sieltä 50-60cm 0vp ja 70cm hyl. Näiden kuukausien aikana hankin ison obsessionin Tolkienin maailmaan/maailmoihin. Tein myös huoneeseen vähän joulutunnelmaa ja siivosinkin myös siellä, mutta eipä se siellä enää kyllä näy! :D

Meidän pitkän musiikin ryhmällä oli myös esitys joulujuhlassa. Se meni ihan hyvin. Soitin itse pianoa ja lauloin kolmantena äänenä kertosäkeessä.

Tälläinen siis oli mun vuosi 2015! Ihan tyytyväinen mä tähän oon ja eipä paljoa enempää olisi voinutkaan tapahtua!

Xx Sara